Covid19-rokotusvelvoite säädettiin henkilöstölle, jotka työskentelevät Covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Henkilöstön rokotevelvoitteen tavoitteena oli suojella hauraassa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden oikeutta elämään ja terveyteen. Rokottamalla henkilöstö, arvioitiin voitavan estää henkilöstöä tartuttamasta Covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita. Hallituksen esityksen (HE 230/2021) tartuntatautilain (1227/2016 myöhemmin TTL) pykälän 48a säätämisen keskeiset perustelut eli Covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelevien perusoikeuksia rajoittavan säännöksen perustelut saivat sisältönsä lääketieteellisistä ja epidemiologista arvioista.
Me 849 henkilöä arvostelimme oikeuskanslerille 2.2.2022 asiamiehemme asianajaja Leena Kenttämiehen välityksellä osoittamassa kantelussa tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 230/2021 vp) valmistelua ja esityksen perusteella annetun tartuntatautilain 48 a §:n soveltamista. Hallituksen esityksestä säännöksen perusteluista puuttui lääketieteellinen evidenssi.
STM Vastine OKV/454/10/2022 liitteineen
Kantelijoiden vastine OKV/454/10/2022 STM:n vastineeseen
Apulaisoikeuskanslerin kantelun päätös OKV/454/10/2022
Lääketieteessä ja epidemiologiassa tieteenä vallitsee tietoon ja tutkimuksiin perustuva objektiivisuus. Objektiivisuus on havaittavissa oleva ilmiö tai tila, jonka toteaminen on mahdollista kenelle tahansa riippumattomalle ja puolueettomalle tutkijalle.
Hallituksen esityksessä nojattiin rokotevalmistajan relatiivisiin lukuihin (VE% / RRR) eikä absoluuttisen riskin vähenemään, joka olisi ollut ainoa mittari päätöksenteon välineenä. Hallituksen esityksestä esitetyt lääketieteelliset ja epidemiologiset arviot ovat olleet arvioita, joilla ei ole epidemiologiseen ja/ tai lääketieteelliseen tietoon ja tutkimuksiin perustavaa pohjaa. Maija Aalto-Heinilää siteeraten:” Keskeiseksi haasteeksi tieteelliselle objektiivisuudelle tulee tällöin se, miten näistä heikkouksista johtuvia riskejä tulisi hallita” (Laintulkinnan objektiivisuudesta episteemisten riskien hallinnan näkökulmasta”, Lakimies 7–8/2022 s. 1032) Yksi tapa hallita näitä riskejä on tutkia, palata jälkikäteen tarkastelemaan hallituksen esityksessä käytettyä lääketieteellisestä ja epidemiologista tietoa.
Väite virheellisestä lääketieteellisestä ja epidemiologisesta lain säätämisen perustasta perustuu valmistajan Pfizerin omaan lausuntoon koskien BioNTech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. Tuotteen valmistaja Pfizer ei tutkinut estääkö koronarokote tartuntoja. Toisaalta väite virheellisen lääketieteellisen ja epidemiologisen perustan käytöstä perustuu tietopyynnöllä (tehty 30.10.2022) sosiaali- ja terveysministeriöltä saatuun lähdemateriaaliin.
Europarlamentaarikko Rob Roos esitti 10.10.2022 Euroopan unionin parlamentissa COVID-19-pandemiaa käsittelevässä erityiskomitean tilaisuudessa kysymyksen Pfizerin kansainvälisten kehittyneiden markkinoiden johtajalle Janine Small lle.”Testattiinko Pfizerin Covid-rokotetta viruksen leviämisen estämiseksi ennen kuin se tuli markkinoille? Jos ei, sanokaa se selvästi. Jos kyllä, oletteko valmis jakamaan tutkimustiedot tämän valiokunnan kanssa? Odotan suoraa vastausta, kyllä tai ei.”
Small vastasi Roosille:”Mitä tulee kysymykseen siitä, tiesimmekö rokotteen estävän viruksen leviämistä ennen sen markkinoille tuloa? Emme.”
Pfizer koronarokotteen valmistaja kertoo, ettei valmistaja tutkinut estääkö koronarokote tartuntoja. Mihin tutkittuun tietoon siis lääketieteelliset ja epidemiologiset arviot ovat perustuneet Pfizerin Covid-rokotetta viruksen leviämisen estämiseksi HE 230/2021 esitystä tehtäessä?
Tietopyynnössä (tietopyyntö 30.10.2022) kysyimme minkä tutkimustiedon pohjalta tartuntatautilain (1227/2016) pykälä 48a on säädetty? Kysyimme myös mihin ajantasaiseen tutkimustietoon rokotesuojan teho perustui 8.12.2021? Pyysimme saada kantelussa OKV/454/10/2022 oikeuskansleriviraston selvityspyynnöt (OKV/454/10/2022 ja OKV/332/10/2022) sosiaali- ja terveysministeriölle, STM:n käyttämät asiakirjat ja/tai lähteet, jotka ovat STM:n selvityksessä kuvattu ajantasainen tutkimustieto rokotesuojan tehosta.
STM totesi selvityksessään oikeuskanslerille: Hallituksen esitys HE 230/2021 vp. ja sen epidemiologiset ja lääketieteelliset perustelut ovat koskeneet tuolloin valtaviruksena esiintynyttä deltavarianttia sekä aiemmin esiintyneitä viruskantoja. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 8.12.2021, mikä tarkoittaa, ettei valmistelun ajankohtana ollut vielä saatavilla tietoa omikronvariantista tai rokotteiden tehosta siihen. Esitys ei STM:n mukaan perustunut virheelliseen olettamaan rokotesuojan tehosta vain lain valmistelun ja säätämisen ajankohtana olleeseen ajantasaiseen tutkimustietoon.
STM toimitti vastauksen tietopyyntömme. Vastaten tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevan 48 a §:n perustelujen löytyvän sitä koskevasta lakiesityksestä (HE 230/2021 vp): https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_230+2021.aspx.
STM kertoi edelleen käyttäneensä lain valmistelun tueksi THL:n antamaa lausuntoa THL/5536/4.00.00/2021, jossa on kuvattu senhetkistä tutkimus- ja asiantuntijatietoa koskien koronarokotuksia: https://thl.fi/documents/10531/6950916/THL+lausunto+TTLp48.pdf/a17478fc-14b4-02c7-9935-db8844baf1b0?t=1635504057220.”
STM:ltä saadussa lääketieteellisessä ja epidemiologisessa lähdeaineistossa, jota STM käytti TTL:n pykälän 48a säätämisen keskeisinä perusteina perustellessaan sote-henkilöstön tosiasiallista pakkorokotusta, ei löydy tutkittua tietoa siitä, että rokottamalla henkilöstö voidaan estää henkilöstöä tartuttamasta Covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita ja potilaita.
Lopuksi kysymme kantaako kukaan virassaan vastuuta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta keskeisistä perusteluista, jotka saivat sisältönsä lääketieteellisistä ja epidemiologista arvioista, joilla ei ole voitu osoittaa olevan tietoon ja tutkimuksiin perustuva objektiivista perustaa?
Ja toteamme, että oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta TTL:n 48a pykälän osalta – rokottamattomien / vajaasti rokotettujen sotelaisten osalta- vaatii palaamisen jälkikäteen tarkastelemaan hallituksen esityksessä käytettyä lääketieteellistä evidenssiä. TTL:n 48a pykälän seurauksena syntyneet perus- ja ihmisoikeusloukkaukset tulee myöntää tapahtuneena tosiasiana.